Taso: vasta-alkaja.

Esitiedot: http://www.chess.com/groups/forumview/upseerien-aktiviteetti-ja-keskustan-merkitys sekä siellä mainitut esitiedot.

 

Keskustalla ymmärretään allaolevassa kuvassa ympyröityä neljää shakkilaudan keskimmäistä ruutua tai vähän laajemmin sinisellä värillä merkittyä 16 keskimmäistä ruutua.

Kuten edeltävästä blogin artikkelista ilmenee, kaikki shakkilaudan ruudut eivät suinkaan ole keskenään samanarvoisia vaan keskustaruuduilla on erityisen suuri merkitys, koska useimpien upseerien aktiivisuus on suurimmillaan niiden ollessa keskustassa. Tästä seuraa, että keskustaruudut ovat strategisesti erityisen tärkeitä ja molemmat pelaajat yleensä pyrkivät aktiivisesti taistelemaan niiden hallinnasta. Tämän takia tornitkin, jotka siis eivät itsessään saavuta mitään erityistä etua sijainnista keskustassa, kannattaa monesti kuitenkin pyrkiä aseman niin salliessa sijoittamaan (avoimille tai puoliavoimille) keskustalinjoille, jolloin ne osallistuvat taisteluun keskustasta.

Kuten artikkelissa "Upseerien aktiviteetti ja keskustan merkitys" jo todettiinkin on kuninkaan aikainen keskustaan vienti yleensä aivan liian vaarallista. Myös Daamin varhaisessa keskustaan viennissä on omat ongelmansa, jotka johtuvat siitä kuinka vahva nappula Daami on. Vahvuutensa takia se näet yleensä joutuu väistämään kaikkien itseään heikompien nappuloiden uhkauksia.

Viereisessä kuviossa on esitetty avaussiirtojen 1. e4 e5 2. d4 cxd4 3. Qxd4 Nc6 jälkeen syntyvä asema. Kolmannella siirrollaan valkea on tuonut Daaminsa keskustaan. Mustan kolmas siirto 3... Nc6! on erityisen vahva, sillä se sekä kehittää ratsun aktiivisimpaan sille tässä vaiheessa peliä tarjolla olevaan ruutuun että pakottaa valkean käyttämään yhden siirron uhattuna olevan Daaminsa siirtämiseen uudelleen. Tässä keskustaruutu d5 saattaa ehkä näyttää aktiivisimmalta Daamille tarjolla olevalta ruudulta. Siirto 4. Qd5? olisi kuitenkin virhe valkealta, sillä mustalle on tämän jälkeen tarjolla loistava vastaus 4... Nf6!, joka sekä edistää mustan peliä kehittämällä ratsun sen parhaaseen ruutuun että pakottaa valkean jälleen väistämään Daamillaan. Valkean onkin syytä väistää kuvioasemassa nöyrästi hiukan taaemmas: 4. Qe3 lienee valkean suosituin valinta (myös esim. 4.Qa4 ja 4.Qd3 voisivat tulla kyseeseen, mutta jatkoa 4.Qc3?? Bb4! on syytä välttää). Musta voi myös siirtoon 4. Qe3 vastata pelaamalla 4... Nf6, mutta koska valkean Daami ei ole enää uhattuna, voi valkea sen siirtämisen sijasta tehdä jonkin muun hyödyllisen siirron, kuten 5. Nc3.

Verrataan tilannetta avaussiirtojen 1. e4 e5 2. Nf3 Nc6 3. d4 cxd4 4. Nxd4 Bc5 jälkeen syntyvään asemaan, joka on kuvattu oheisessa kuviossa.

Valkean ratsu on selvästikin uhattuna, mutta koska sitä uhkaavat mustan ratsu ja lähetti ovat suurinpiirtein tasavahvoja valkean ratsun kanssa, ei valkean ole pakko siirtää ratsua. Sen sijaan hän voi puolustaa sen siirrolla 5. Be3!?, joka myös kehittää lähetin aktiivisemmalle ruudulle. Tässä bonuksena on vielä se, että valkea uhkaa lisäksi voittaa upseerin pelaamalla Nxc6, mikä rajoittaa mustan mahdollisuuksia (esimerkiksi luonnollisen näköinen 5... Nf6? olisi paha virhe jatkossa 6. Nxc6! bxc6 7. Bxc5). Kun pelaaja asettaa omia nappuloitaan kontrolloimaan strategisesti tärkeitä ruutuja, ne riistävät näiden ruutujen käyttömahdollisuuden kaikilta itseään suurempiarvoisilta vastustajan upseereilta. Tästä syystä onkin monesti järkevä strategia pyrkiä kontrolloimaan strategisesti tärkeitä ruutuja mahdollisimman vähäarvoisilla nappuloilla, sillä tällöin ne riistävät näiden ruutujen käyttömahdollisuuden mahdollisimman monelta vastustajan upseerilta. Tässä katsannossa erityisen hyvä nappula kontrolloimaan strategisesti tärkeitä pisteitä on shakkipelin heikoin nappula: sotilas. Keskustaruutujen suuren strategisen merkityksen takia onkin monesti järkevää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan joitakin omia sotilaita kontrolloimaan keskustaruutuja. 

 

Ideaalinen sotilaskeskusta

 Allaolevan kuvan mukaisessa tilanteessa kaksi valkean sotilasta seisovat tiiviissä muodostelmassa neljännellä rivillä kontrolloiden niiden edessä olevaa neljää ruksilla merkittyä keskustaruutua. Niin kauan kuin valkean sotilaat ovat paikallaan, mustan upseerit eivät voi käyttää näitä ruutuja tulematta syödyiksi. Valkean sotilasmuodostelmaa se4+sd4 samoin kuin mustan vastaavaa muodostelmaa se5+sd5 on tapana nimittää ideaaliksi sotilaskeskustaksi. Pelaaja voi kenties sietää vastustajan muodostamaa ideaalia sotilaskeskustaa joidenkin siirtojen ajan, mutta yleensä hänen on ennen pitkää pyrittävä hyökkäämään sitä vastaan ja yritettävä murtaa se, sillä pitemmän päälle tällainen ylivertainen sotilaskeskusta yleensä takaa omistajalleen keskustan hallinnan ja sitä kautta aktiivisemmat upseerit ja paremman pelin. Shakkipelin kaksi yleisintä avaussiirtoa ovat 1. e4 ja 1. d4, jotka molemmat siirtävät sotilaan kontrolloimaan keskustaruutuja, avaavat lähetille tien peliin ja lisäksi uhkaavat mudostaa ideaalisen sotilaskeskustan seuraavassa siirrossa. Aloittelevan pelaajan olisi suositeltavaa vastata näihin siirtoihin samalla mitalla pelaamalla ensimmäisessä tapauksessa 1. e4 e5 ja toisessa tapauksessa 1. d4 d5 pyrkien myös klassisen strategian mukaisesti taistelemaan keskustan hallinnasta sotilailla ja samalla estäen ideaalisen sotilaskeskustan syntymisen. Nämä pelitavat ovat olleet läpi modernin turnausshakin historian erittäin suosittuja myös aivan huipputasolla saakka.

 

Yhteenveto

Yllä kuvattu klassinen strategia keskustan kontrolloimisesta sotilailla ei varsinkaan pelin avausvaiheessa ole ainoa mahdollinen tapa keskustasta taistelemiseen, sillä myöhemmin on kehitetty tästä poikkeavia pelitapoja. Näissä toinen pelaaja yleensä pyrkii aluksi lähinnä kehittämään upseereitaan - tietenkin niin, että ne kontrolloivat keskustaa - ja vasta vähän myöhemmin hyökkää vastustajan sotilaskeskustaa vastaan myös sotilaiden avustuksella. Tällaisen strategian korrekti soveltaminen on kuitenkin haastavaa ja vaatii joka tapauksessa klassisen sotilaskontrolliin perustuvan keskustastrategian ymmärtämistä. Niinpä onkin suositeltavaa, että aloitteleva pelaaja pyrkii shakkiuransa ensimmäisinä vuosina kontrolloimaan keskustaa sotilaillaan oppiakseen tämän klassisen strategian mahdollisimman hyvin. Sotilaita keskustaan siirrettäessä on kuitenkin syytä pitää mielessä, että se ei ole mikään itsetarkoitus vaan tavoitteena on yrittää turvata omille upseereille parempi aktiviteetti kuin vastustajan upseereille.

Tämä artikkeli on myös siirretty tänne blogistani.