Taso: Vasta-alkaja.

Esitiedot: Shakkisääntöjen hallinta, algebrallisen siirtojen merkintätavan tuntemus ja jokusen pelin kokemus.

 

Shakinpelaajan tulee pyrkiä rakentamaan pelinsä niin, että hänen upseerinsa ovat mahdollisimman aktiivisia.Tutkitaan nyt erikseen eri upseerien korrektia käyttöä tältä kantilta.

1. Ratsu

Kuten oheisesta kuviosta ilmenee valkean nurkassa häpeävällä ratsulla on käytettävissään vain kaksi laillista siirtoa. Laidassa olevan valkean ratsun tilanne on hiukan parempi, koska sillä on käytössään neljä siirtoa. Sekin kuitenkin kalpenee kateudesta nähdessään keskustassa korskuvan mustan virkaveljensä, joka kontrolloi kokonaista kahdeksaa ruutua. Ratsun siirto laidalle tai jopa nurkaankin voi toisinaan olla hyvä, mutta silloin pelaajan tulee kyetä perustelemaan selvästi itselleen, miksi ratsu on siirrettävä juuri kyseiseen ruutuun. Jos vähänkin empii pitäisikö ratsu siirtää laitaan tai keskelle on syytä suunnata keskustaan, sillä tällöin ratsulla on yleensä huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tuleviin pelitapahtumiin. 

2.Lähetti

Myös lähetti kontrolloi keskustaan sijoitettuna yleensä useampaa ruutua kuin vaikkapa nurkassa, sillä keskustassa lähetti ulottaa vaikutuksensa kahdelle eri diagonaalille, kun taas nurkassa sillä on käytettävissään vain yksi diagonaali. Kuitenkin lähetin kohdalla keskeinen sijainti ei ole aivan yhtä kriittinen tekijä kuin ratsulle, sillä pitkän kantaman nappulana laitaankin sijoitetun lähetin vaikutus saattaa ulottua toiselle puolelle lautaa saakka ja tämän takia se on yleensä myös tarvittaessa nopeasti mahdollista siirtää uusiin asemiin.

Lähetin ja ratsun vertaaminen toisiinsa on kiintoisaa, sillä vaikka kokemus on osoittanut ne likipitäen tasavahvoiksi keskenään, ovat niiden ominaisuudet tyystin erilaiset. Kuten todettua, lähetin vahva puoli on sen pitkä kantama. Eräs haittapuoli, joka erottaa lähetin kaikista muista upseereista, on lähetin kyvyttömyys saavuttaa puolta shakkilaudan ruuduista: tummalla ruudulla pelin aloittava lähetti ei ikinä voi siirtyä vaaleaan ruutuun. Ratsun puolestaan tekee ainutlaatuiseksi se verrattoman hyödyllinen ominaisuus, ettei se piittaa lainkaan esteistä. Keskustaan sijoitettu ratsu kontrolloi aina kahdeksaa ruutua, riippumatta siitä onko näiden ruutujen ja ratsun sijaintiruudun välillä mahdollisesti omia tai vastustajan nappuloita.

Lähetin tilanne on tyystin erilainen. Oheisen kuvion asemassa valkean a1-lähetin asema on perin synkkä, sillä vaikka nurkaan sijoitettu lähetti kontrolloikin tyhjällä laudalla 7 ruutua, muodostaa mustan c3-sotilas tässä esteen, jonka takia valkealla on käytössä vain lähetin syöttävät siirrot Bb2 ja Bxc3. Sekä omat että vastustajan nappulat voivat muodostaa lähetin diagonaalille esteen, joka pienentää sen vaikutusaluetta ratkaisevasti.

3. Torni

Toisin kuin lähetti tai ratsu torni ei saavuta mainittavampaa etua sijainnista keskustassa: tyhjällä laudalla torni kontrolloi 14 eri ruutua (7 sijaintilinjallaan (linja=pystyrivi shakkilaudalla) ja 7 sijaintirivillään (rivi=vaakarivi)) mihin tahansa ruutuun sijoitettuna.  Koska torni kykenee kontrolloimaan yhtäaikaisesti useampia ruutuja eikä ole rajoitettu pelkästään yhdenvärisiin ruutuihin, se on selvästi lähettiä vahvempi upseeri. Samoin kuin lähetin tapauksessa myös tornin toiminta voi häiriintyä pahasti omien tai vastustajan nappuloiden vaikutuksesta. Torni on upseeri, jonka korrekti käyttö aiheuttaa isoja vaikeuksia aivan aloitteleville shakinpelaajille. Monesti näkee aloittelijan siirtävän avauksessa esimerkiksi valkeilla avaussiirtonaan 1. h4 ja toisena siirtonaan 2. Rh3 ideana aktivoida torni kolmannelle riville. Tämä on kuitenkin väärin, sillä torni ei ainakaan ihan alkupelissä sijaitse kauhean hyvin keskellä. Yleensä onkin parempi avata ensin tilaa läheteille sotilaansiirroilla, kehittää ratsut ja lähetit aktiivisiin asemiin ja vasta tämän jälkeen ryhtyä miettimään tornien oikeaa sijoittelua.

Tornien oikean käytön ymmärtämiseksi asetetaan seuraava määritelmä: linja on avoin linja, jos sillä ei sijaitse ainuttakaan sotilasta vastaavasti linja on puoliavoin, jos sillä sijaitsee ainoastaan toisen pelaajan sotilaita. Puoliavoin linja on avoin sille pelaajalle, jolla ei ole yhtään omaa sotilasta kyseisellä linjalla ja vastaavasti suljettu toiselle pelaajalle. Yleensä pelaajan kannattaakin sijoittaa tornit avauksessa tai varhaisessa keskipelissä joko avoimille linjoille tai sitten sellaisille puoliavoimille linjoille, jotka ovat hänen kannaltaan avoimia.

Viereisessä diagrammissa valkean f1 torni tuijottaa hänen omaa f2 sotilastaan, mikä pienentää merkittävästi tornin vaikutusaluetta. On kuitenkin valkean siirto ja hänelle on tarjolla puoliavoin e-linja, joka kaiken lisäksi kulkee pelilaudan keskustan läpi. Siirto Re1! on mainio valinta valkean seuraavaksi siirroksi, sillä se kasvattaa merkittävästi tornin aktiivisuutta. Jos tarkastellaan pelilaudan muita torneja, mustan torni h8 sijaitsee myöskin varsin hyvin puoliavoimella h-linjalla. Valkean a1-tornin sijainti on myös ihan kohtuullinen, sillä vaikka a-linja onkin tällä hetkellä suljettu, voi valkea avata sen tarvittaessa pelaamalla axb5. Jos musta tällöin vastaa tähän lyöntiin syömällä takaisin a-sotilaallaan, tulee a-linjasta avoin ja jos musta puolestaan lyö takaisin c-sotilaalla jää linja puoliavoimeksi. Mustan c7 torni on muita laudan torneja passiivisemmassa asemassa suljetulla c-linjalla, jota musta ei myöskään ihan heti voi avata. Lisäksi mustan lähetti ja ratsu ovat valkeita virkaveljiään passiivisempia, joten valkealla on yleensä ottaen aktiivisemmat upseerit kuin mustalla. Tämän takia valkealla lieneekin monimutkaisessa kuvioasemassa hiukan etua.

4.Daami

Daami on itse asiassa yhdistetty torni ja lähetti, joten useimpia näiden nappuloiden yhteydessä tehtyjä huomioita voi soveltaa myös Daamiin. Daami ei kuitenkaan ole lähetin tapaan rajoitettu liikkumaan vain yhdellä värillä, joten usein se on jopa hiukan arvokkaampi nappula kuin torni ja lähetti yhteensä. Karkeasti ottaen Daamin vahvuus on samaa luokkaa kuin kahden tornin yhteenlaskettu vahvuus. Laudan keskellä sijaitseva sentralisoitu Daami saattaa varsinkin loppupelissä olla kolossaalisen vahva uhaten samanaikaisesti useita vastustajan nappuloita eripuolilla lautaa. Toisaalta Daamin vieminen keskustaan kovin varhaisessa vaiheessa peliä on usein hyvin riskaabelia, koska se joutuu väistelemään jokaisen itseään heikomman nappulan uhkauksia, ettei tulisi syödyksi.

5.Kuningas

Kuningas on yllättävän vahva nappula, sillä tyhjällä laudalla se kontrolloi mihin tahansa muualle paitsi laitaan sijoitettuna kahdeksaa eri ruutua - siis yhtä monta kuin sentralisoitu ratsu! Vaikka Kuningas ei keskustassa välttämättä kontrolloi sen useampaa ruutua kuin vaikkapa toisella rivillä, niin keskeisestä sijainnista on Kuninkaalle eräs toinen tärkeä hyöty. Kuningas on kaikista upseereista hidasliikkeisin, joten se hyötyy sijainnista keskustassa, koska sieltä on keskimäärin paljon lyhyempi matka eripuolille lautaa kuin vaikkapa nurkasta. Kuten lukija varmaan jo tietääkin, ei kuningasta kuitenkaan yleensä missään nimessä tule alkupelissä viedä keskelle lautaa, koska se on siellä suuressa vaarassa joutua matitetuksi. Jatketaan tästä kuitenkin seuraavassa postissa...

Tämä artikkeli on siirretty tänne blogistani.