Paladiinin lyysit II

Behemon
Behemon
Jun 6, 2009, 7:55 AM |
1

Tällä kertaa esittelenkin pelin hieman poikkeuksellisella tavalla. Liitän oheen hieman tietoa suomalaisesta shakkihistoriasta.

Kuka oli Suomen ensimmäinen niin sanottu kärkipelaaja? Osmo Kaila? Eero Böök? Kaarle Ojanen? Anatol Tschepurnoff?

Hyviä veikkauksia, mutta maamme ensimmäiseksi kärkipelaajaksi on laskettava Helsingin Shakkiklubin perustajajäsen ja monivuotinen puheenjohtaja Johannes Öhquist (1861-1949). Kuka hän sitten oli?

Johannes Öhquist syntyi 6. päivä joulukuuta 1861 Pietarissa ja kuoli 15.10.1949 Wolfachissa, Saksassa. Hänen pääasiallinen ammattinsa oli saksan kielen lehtori, mutta hän toimi myös virkamiehenä, lehtimiehenä ja poliittisena vaikuttajana 1900-luvun alussa. Myöhemmin hän sai professorin arvonimen.

Shakkipelin piirissä hänet muistetaan ennen kaikkea Helsingin Shakkiklubin perustajajäsenenä. Kerho perustettiin vuonna 1886. Öhquist oli kerhon varapuheenjohtaja vuosina 1886-92. Puheenjohtajana hän toimi 1892-97 sekä 1901-06.

Koska 1800-luvulta ei ole tallentunut kovin paljon peliimme liittyvää historiallista aineistoa, maamme shakkihistorian alku on paljolti pimeän peitossa. Olettaisin kuitenkin, että Öhquist nousi Helsingin Shakkiklubin johtavaksi pelaajaksi jo klubin alkuaikoina (jo vuodesta 1886). Koska HSK oli noihin aikoihin lähes ainoa järjestäytynyttä shakkitoimintaa harjoittanut yhdistys, niin pitäisin perusteltuna väittää, että Öhquist oli samalla Suomen paras pelaaja. Hänestä ei kuitenkaan ehtinyt tulla shakkimestaria, koska arvonimi perustettiin Suomen mestaruuden myötä vasta vuonna 1922.

Öhquistin shakillista hegemoniaa uhkaamaan asettui 1890-luvulla nuorukainen nimeltä Anatol Tschepurnoff (1871-1942). Vuonna 1893 Öhquist vielä voitti Tschepurnoffin tuloksella 7 voittoa 2 tasapeliä ja 3 tappiota. Tarkkaa tietoa siitä, milloin Tschepurnoffista tuli maamme johtava pelaaja, ei ole. Arvioisin sen tapahtuneen noin vuonna 1895 tai ehkä vähän sen jälkeen.

Anatol Tschepurnoff olikin sitten Suomen kärkipelaaja yli kolme vuosikymmentä. Hän  voitti ensimmäisen virallisen shakin suomenmestaruusturnauksen vuonna 1922 ja menetti mestaruutensa hävittyään vuonna 1930 ottelun Eero Böökille (1910-90). Böökistä oli tuleva eräs maamme kansainvälisesti menestyneimmistä pelaajista ja hänet palkittiin ansioistaan shakin suurmestarin arvonimellä.

Mutta nyt takaisin pääasiaan ja Öhquistiin. Hän siis voitti vuoden 1893 ottelussa Tschepurnoffin. Ottelusta on säilynyt 6. ottelupeli, jossa Öhquist voittaa vakuuttavasti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Johannes Öhquist - Anatol Tschepurnoff
6.ottelupeli, Helsinki 12.3.1893

Evansin gambiitti (C51):

1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4

Italialaisen pelin tunnussiirto. Espanjalainen peli muodostuisi siirrolla 3. Lb5. Pelisiirto on rauhallisempi, mutta valkea lähetti tähtää kohti mustan heikkoa pistettä f7.

3…Lc5

Mustakin pelaa rauhallisesti. 3…Rf6 olisi siirtynyt preussilaiseen peliin, joka on erityisen terävä avaus.

4.b4

Evansin gambiitin tunnussiirto. Avaus oli muodissa 1800-luvulla, mutta maailmanmestarit Wilhelm Steinitz (1836-1900) ja Emanuel Lasker (1868-1941) löysivät mustalle kelvollisia pelitapoja puolustautua valkean hyökkäyksiltä, joten avaus katosi huipputason peleistä. Garri Kasparov (s.1963) yllätti shakkimaailman 1990-luvulla voittamalla Evansin gambiitilla kahdessa pelissä maailman huippuihin kuuluneita suurmestareita, mutta sittemmin avaus on taas vaipunut unholaan.

Valkea ei enää tyydy vain rauhallisesti varmistelemaan vaan alkaa valmistella hyökkäystä uhraamalla sotilaan. Gambiitin tarkoituksena on erityisesti saada nopeasti nappulat peliin ja hyökkäysasemiin. Musta menettää siinä aikaa, kun noutaa uhratun sotilaan ja sillä aikaa valkea saa upseereita peliin.

4…Lxb4 5.c3 Lc5 6.0-0 Ra5?!

Oikein oli 6…d6. Nyt valkea rankaisee kovalla kädellä.

7.Lxf7+! Kxf7 8.Rxe5+ Ke7 9.d4 Lb6 10.Dh5 Df8 11.Lg5+ Rf6 12.Rg4 d6?

Parempi oli pyrkiä säästämään materiaalia pelaamalla 12…h6. Mustan asema on senkin jälkeen ikävä, mutta valkealle ei liene suoraa voittojatkoa.

13.e5 dxe5 14.dxe5 Lxg4 15.Dxg4 Rc6 16.exf6+ gxf6 17.Te1+ Kd8 18.Lh4

Tässä asemassa lähes mikä tahansa kelvollinen suunnitelma voittaa.

18...h5 19.Df5 Th6 20.Ra3 Re7 21.Tad1+ Ke8 22.Dd7+ Kf7 23.De6+ Ke8 24.Td7 Th7 25.Lxf6 ja valkea voitti (1-0).

[Huomautukset Behemon.]

 

Öhquist oli varsinaisesti enemmänkin shakkitehtävien laatija kuin varsinainen pelimies, vaikka hän hyvä pelaaja olikin. Liitänkin oheen yhden Öhquistin laatiman kaksisiirtoisen mattitehtävän vuodelta 1889.

Johannes Öhquist

Nya Pressen 1889

Kahden (2) siirron matti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LÄHTEET:

Suomen Shakki 11b (1986), s. 590 ja s.625

More News

Paladiinin lyysit I

Paladiinin lyysit I

Paladiinin lyysit III

Paladiinin lyysit III