Avausteorian ansa
Shakin harrastaja tai varsinkin pidemmälle kehittynyt pelaaja haluaa mielellään saada pelitaitoaan korkeammalle tasolle. Tässä apuvälineenä eittämättä tärkeimpiä ovat tänä päivänä tietokannat, mutta hyvän shakkikirjallisuuden panosta ei voi edelleenkään kiistää. Kirjallisuuden kanssa kuitenkin tullaan siihen kysymykseen, että mikään teoria ei välttämättä ole lopullinen ja ehdoton totuus, jota on pakko orjallisesti noudattaa. Voin kyllä varsin huoletta sanoa, että loppupeleistä on kaikki oleellinen kerrottu kirjoissa ja niiden suhteen voimme luottaa kirjoihin.
Avausteorian osalta kirjallisuus sen sijaan voi sisältää sudenkuoppia. Jotkut muunnelmat on kumottu ja toiset ovat tavalliselle pelaajalle suorastaan liian vaikeita pelata. Minäkin, vaikka uskon tietäväni asioista "hieman" harrastelijaa enemmän, saatan joskus pudota kiusaukseen pelata jotakin tiettyä jatkoa, vaikka päätyisin suoraa päätä huonompaan asemaan. Pahinta on tietysti, että huomaa jälkikäteen pelanneensa jotakin huonoa tai suorastaan kumottua muunnelmaa. Usein joudun nimittäin "keksimään pyörän uudelleen" eli löytämään tien selviytyä avauksesta laudan ääressä, koska en tunne tai muista teoriaa.
Avauskirjallisuuteen kannattaa siis suhtautua tietyllä varauksella. Mieluummin kuin opettelee jotakin tiettyä tarkkaa muunnelmaa, kannattaa opetella joitakin yleisiä siirtoja, joita tietyn tyyppisessä asemassa pelataan.
Ainahan tietysti löytyy poikkeuksia. Kuningasgambiitti (1. e4 e5 2. f4) vastaanotetussa muodossa (1. e4 e5 2. f4 exf4) tyypillisesti vaatii, että mustilla pelaavan täytyy tietää tarkasti, miten pitää pelata. Muuten valkean hyökkäys tulee läpi. Olen rajoitetulla ajalla pelatessani usein yrittänyt turhaan löytää "muunnelmaviidakosta" sen pelastavan linjan, mutta en ole onnistunut. Johonkin tiettyyn avaukseen valmistautumisessakin on se riski, että pelissä tuleekin sitten jotakin kokonaan muuta ja valmistelut menevät hukkaan / jäävät puutteellisiksi.
Joukkueshakin SM-kilpailujen III divisioonan ottelua varten valmistauduin mustilla pelaamaan kuningasgambiittia vastaan. (Pelaan mielellään 1. e4:n jälkeen 1...e5.) Tietysti valmisteluni menivät hukkaan ja pelissä tulikin vastaan kuningatargambiitti(!) ja sen onnistuin sähläämään totaalisesti. Siihen vaikuttivat tietysti monet tilannetekijät, mutta ei siitä enempää tässä yhteydessä.
Jotta nyt ainakin tietäisitte kiertää edes yhden sudenkuopan, esittelen nyt yhden kumotun muunnelman. Tarkastellaanpa Philidorin puolustusta, joka on saanut nimensä ranskalaisen François-André Danican Philidorin (1726-95) mukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fran%C3%A7ois-Andr%C3%A9_Danican_Philidor
Philidorin puolustuksen ensimmäiset siirrot ovat:
1. e4 e5 2. Rf3 d6
Viimeksi mainittu on siis avauksen tunnussiirto.
Nyt valkea yleisesti pelaa
3. d4
Jos jossakin pelikokoelmassa törmäätte siirtoon 3...f5, niin se kannattaa kiertää kaukaa. Älkää ainakaan omaksuko sitä avausvalikoimaanne!
Mustalle kelvollisia siirtoja ovat:
3...exd4 (Klassinen muunnelma)
3...Rd7 (Hanhamin muunnelma) ja
3...Rf6 (Nimzowitschin muunnelma).
Sen sijaan ranskalaisen Philidorin alkuperäinen idea 3...f5? on virhe, joka antaa valkealle reilun edun. Philidorin aikojen jälkeen siirrolle on löydetty kumous. Siirtoa pelattiin käytännön peleissä vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1858.
Tokihan siirto 3...f5 on shakin yleisten periaatteiden mukainen: pyri hallitsemaan keskustaa sotilailla ja upseereilla. Puhtaasti ideallisesti tarkasteltuna siirtoon kuitenkin liittyy pahoja heikkouksia: 3...f5 rikkoo mustan kuningassivustaa, avaa vaarallisesti viistolinjaa a2-g8 ja toisaalta myös viistolinjaa h5-e8. Näiltä viistolinjoilta monissa esimerkeissä on pelattu lähetti (Lc4) tai kuningatar (Dh5) hyökkäykseen, kuten alempana tulemme huomaamaan. Lyhyestä linnoituksesta ei sen jälkeen voi olla puhettakaan. Pahimmassa tapauksessa mustan kuningasta shaktaan ja se joutuu jäämään keskustaan. Keskustahan on avautunut siirron 3...f5 vaikutuksesta vielä tavallista enemmän. Seuraavassa aion esittää yksityiskohtaisesti edellä jo mainitsemani kumouksen.
1. e4 e5 2. Rf3 d6 3. d4 f5? 4. Lc4!
Myös 4. dxe5 tulee kyseeseen.
4...fxe4 5. Rxe5! d5
5...dxe5? 6. Dh5+ Kd7 7. Df5+ Kc6 8. Dxe5 a6 9. d5+ Kb6 10. Le3+ voittaen.
6. Dh5+ g6 7. Rxg6 Rf6 8. De5+ Le7 9. Lb5+ c6 10. Rxe7 Dxe7 11. Dxe7+ Kxe7 12. Le2 ja valkealla on sotilas enemmän. Sotilaan etu kokemukseni mukaan usein riittää voittoon ainakin minun pelitasollani.
Philidorin puolustuksesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Philidorin_puolustus
